Laiva on lastattu osallisuudella

Tanja Saukkonen, projektikehittäjä, oSallisuushanke Salli
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen oSallisuushanke Salli ankkuroituu yhdistyksen yhteen strategiseen tavoitteeseen, joka on kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Itse pääsin Sallin ja osallisuuden matkaan viime syksynä, eli hankkeen (2011-2014) loppupuolella.

Lyhyesti sanoen hankkeen tavoitteena on edistää osallisuutta.  Osallisuus on kuitenkin mutkikas käsite, joka lipeää herkästi otteesta. Ja millä konsteilla osallisuutta voi edistää? Eräitä toimenpiteitä tavoitteen edistämiseksi ovat olleet nuorten aikuisten kehittäjäryhmätoiminta, osallisuuskoulutukset, OSALLISTU! VAIKUTA! – teematapahtuma, arki-infot sekä vertaistoimintaoppaan kehittäminen.

Hankkeessa on toteutettu myös sosiaalitoimistojen aikuissosiaalityön asiakaspalautepäiviä yhteistyössä kuntien ja ammattikorkeakoulun kanssa. Kuinka asiakaspalautepäivät edistävät osallisuutta, ja mitä merkitystä palautteen keräämisellä on, olen matkan varrella kuullut kysyttävän. Tähän voi vastata myös vastakysymyksellä: koska sosiaalitoimisto on keskeinen osa suomalaista hyvinvointivaltion turvaverkkojärjestelmää ja koska sosiaalitoimisto voi olla joidenkin palvelunkäyttäjien ainoita ikkunoita yhteiskuntaan, niin eikö olisi erikoista, ettei mielipiteitä palvelusta kysyttäisi?

Palautteen kerääminen viestii arvostuksesta palvelun käyttäjää kohtaan: mielipiteelläsi on väliä ja haluamme kehittää palveluja käyttäjälähtöisemmäksi. Viime kädessä palautteen keruu sisältää mittavamman viestin: yhteiskunta palveluineen kuuluu kaikille ja olet tärkeä osa yhteistä yhteiskuntaamme. Toki palautteella tulee tehdä jotain. Muutoin uskottavuus katoaa, ja into palautteen antamiseen hiipuu. Palautetta keränneet sosiaalitoimistot ovatkin ottaneet palautteen vakavasti, ja niiden pohjalta on mietitty, mitä asioille voitaisiin tehdä.

Asiakaspalautepäivien yhteydessä voidaan myös tarkastella asiakasosallisuuden käsitettä. Asiakasosallisuudessa on kysymys asiakkaan kuulemisesta ja kohtaamisesta sekä asiakkaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista omien palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Asiakasosallisuuden vaatimus on myös kirjattu uuteen sosiaalihuoltolain ehdotukseen. Lakiehdotuksen mukaan kunnan on vähintään kerran valtuustokaudessa kerättävä asukkaidensa näkemyksiä sosiaalihuollon toimivuudesta kunnassa.

Osallisuus on löytänyt tiensä myös lukuisiin muihin lainsäädäntöteksteihin, mutta asiakaspalautteen keräämisen näkökulmasta keskeiseksi nousee nimenomaan sosiaalihuoltolakiin kaavaillut muutokset.  Voi nähdä, että osallisuus on saanut vakaan sijansa suomalaisessa arvoperustassa lainsäädännöllisten raamien myötä. Vaikka lainsäädäntö elää ajassa, on vaikea nähdä tilannetta, jossa osallisuuden tavoite minnekään katoaisi, osuuhan osallisuus myös demokratian ihanteen ydinkysymyksiin.

Osallisuudessa on kysymys myös yhteiskunnan jatkuvuudesta, uudistamisesta, ja pidemmän päälle yhteiskunnan vakaudesta. Koko yhteiskuntaa ei yhdellä hankkeella muuteta, mutta tunnetusti pienistä puroista kasvaa lopulta suuria jokia. Osallisuuden edistämistä on tehty yhteistyöverkostoissa. On selvää, että yksittäisiä toimijoita suurempia vaikutuksia saadaan tekemällä työtä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Uskon, että yhteistyöllä voidaan kääntää suuntaa laivasta, joka on lastattu ulkopuolisuudella, syrjäytymisellä, syrjäytetyksi tulemisella, huono-osaisuudella ja sukupolvelta toiselle siirtyvillä ongelmilla. Yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, miten eri toimijoiden yhteistyöllä laiva lastataan myös osallisuudella.