Suvi Tahvanainen
Vuosi sitten valmistelin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä koulutuksia vapaaehtoisille. Nyt kerrytän omaa vapaaehtoiskokemustani Islannissa EVS-vapaaehtoisena (European Voluntary Service). Täällä maaliskuinen aamu sarastaa aurinkoisena, yöllinen sademyrsky on sulattanut jälleen kerran maan laikukkaaksi. Laskeudun asunnostani alakertaan työpaikalleni Ásgarðuriin yhteiselle aamupalalle, jonka jälkeen päivä aloitetaan yhteislaululla. Laulu päättyy usein viikinkihenkiseen huudahdukseen, jonka napakkuudesta voi päätellä työntekijöiden vireystilan. Sitten siirrytään päivän töihin puu- ja taidetyöpajoihin.
Ásgarðurissa työskentelee kolmekymmentä 25 – 60 -vuotiasta kehitysvammaista miestä, osakokopäiväisesti ja osa puolikkaan päivän. Työpajaohjaajia kutsutaan avustajiksi ja heitä on palkattuna seitsemän. Lisäksi keittiöön palkattiin juuri kokki, jonka kanssa työskentelee Ásgarðurin ainut naistyöntekijä. Ásgarður ei ole vain miehille tarkoitettu työpaikka, mutta syystä tai toisesta naiset eivät yleensä ole pitkään työssä viihtyneet. Ja kieltämättä välillä tunnelma on aika miehinen ja naispuoliset vierailijat saavat osakseen kiinnostuneita vilkaisuita, ja usein myös käsisuudelmia ja halauksia on tarjolla.
Taiteilijat työssään
Kehitysvammaisilla työntekijöillä on vapaus valita kummassa pajassa he haluavat milloinkin työskennellä
ja mitä he kulloinkin haluavat työstää. Jotkut työntekijät auttavat
myös keittiössä ja myymälässä, josta pajojen tuotoksia voi ostaa. Päivää
rytmittävät kahvitaot ja ruokailut. Joka toinen perjantai pidetään
kokous, jossa kukin saa vuorollaan kertoa mielessä pyörivät hyvät ja
huonot asiat. Hyvällä säällä työpäivään pyritään sisällyttämään pieni
ulkoilu.
Kaikille työntekijöille maksetaan palkkaa taitelijoina, jolloin tulot eivät vaikuta alentavasti heidän saamaansa eläkkeeseen.
Puutyöpaja sijaitsee vanhassa parakissa. Siellä työtä tahdittaa jatkuva koneiden surina ja vasaran pauke. Parakissa valmistuvat monenlaiset lelut ja arjen käyttöesineet puumateriaaleista, joista suuri osa saadaan lahjoituksena. Joulun alla vitsailimme, että kyseessähän on varsinainen joulupukin paja, kun vauhdilla viimeistelimme viimeisiä tuotteita Ásgarðurin joulumarkkinoita varten. Monet työntekijät viihtyvät hiomispöydän ääressä, mutta osa työskentelee tottuneesti sahaus- ja hiontalaitteiden parissa. Työntekijöiden taidot ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon työtehtäviä jaettaessa.
Taidetyöpajassa työskentelee pienempi ryhmä, yleensä noin viisi työntekijää kerrallaan. Siellä tunnelma on rauhallisempi ja käsittelyssä ovat päivästä riippuen kivet, villa, kupari, nahka tai muut materiaalit. Taidepajassa myös maalataan, piirretään ja jatkossa kokeilemme myös saven kanssa työskentelyä. Puutyöpajasta tuodaan usein töitä viimeisteltäväksi ja hinnoiteltavaksi taidepajan työntekijöille.
Vapaaehtoisena Ásgarðurissa
Vuoden EVS-pestistäni on seitsemän kuukautta ohi, mutta vielä on viisi jännittävää kuukautta jäljellä. Ásgarðuriin ulkomailta tulleita vapaaehtoisia on otettu jo 10
vuoden ajan tuomaan väriä ja vaihtelua työpaikan arkeen. Omana
tehtävänäni on auttaa työntekijöitä tuotteiden teossa, mutta saan myös
käyttää omaa luovuutta ja suunnitella sekä valmistaa uusia tuotteita. Lisäksi jututan työtekijöitä työn lomassa ja autan kaikessa
mahdollisessa mitä Ásgarðurin arkeen kulloinkin kuuluu.
Minua kannustetaan käyttämään omia vahvuuksiani ja oma-aloitteisesti tarttumaan tarjolla oleviin haasteisiin. Minun oli helppo tulla elokuussa mukaan ja työntekijät ottivat avoimin mielin seuraansa täysin islanninkieltä hallitsemattoman vasta maahan saapuneen tulijan. Vaikka osan kanssa keskustelu sujuu englanninkielellä, jokainen opittu islanninkielinen sana auttaa niin työssä kuin arjessakin eteenpäin.
Minua kannustetaan käyttämään omia vahvuuksiani ja oma-aloitteisesti tarttumaan tarjolla oleviin haasteisiin. Minun oli helppo tulla elokuussa mukaan ja työntekijät ottivat avoimin mielin seuraansa täysin islanninkieltä hallitsemattoman vasta maahan saapuneen tulijan. Vaikka osan kanssa keskustelu sujuu englanninkielellä, jokainen opittu islanninkielinen sana auttaa niin työssä kuin arjessakin eteenpäin.
Ásgarður on monille Reykjavíkin alueen asukkaille tuttu, mutta turistit
päätyvät sinne ostoksille usein vahingossa vieressä sijaitsevan vanhan
villatehtaan myymälään tutustuessaan. Ásgarður on saanut monta kertaa
tunnustusta vuonna 1993 alkaneen toimintansa aikana. Voin lämpimin
sydämin todeta, että saan olla vapaaehtoisena ihanassa maassa tutustuen
paikalliseen järjestötoimintaan ja tehdä työtä mukavien ihmisten kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti