Kannustavalla palautteella paremmaksi työntekijäksi

Marika Myllynen, työhönvalmentaja, KAJO-keskus
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Vitsi kertoo, että norsun nähdessään ranskalainen ajatteli sen kauneutta, saksalainen, miten sen voisi hyödyntää taloudellisesti, mutta suomalainen pohti, mitähän tuo norsu mahtaa minusta ajatella. Kansallisuuksiin liitetyt stereotypiat voi jättää omaan arvoonsa, mutta itse ainakin allekirjoitan sen, että liian usein tulee pohdittua tuota samaa kysymystä: mitähän muut minusta ajattelevat. Meillä on usein paljonkin käsityksiä siitä, miltä me muiden silmissä näytämme ja läheskään aina ne eivät kuitenkaan pohjaudu todellisuuteen.

Erityisesti omasta työstä on tärkeää saada palautetta ja joskus sitä annetaan liian vähän. Olen kuullut työyhteisöistä, joissa kehuja tai kiitosta ei kuulu, työnsä tietää tehneensä hyvin silloin kun esimies ei kommentoi mitään.

Itse koen ehkä palautteen tarpeen tavallista suuremmaksi, koska takanani on vain muutama vuosi täyspäiväistä työelämää. Palautteen merkitys on usein suuri myös heille, joilla työuraan on tullut katkoksia ja työelämässä ollaan pitkästä aikaa. KAJO-keskuksessa olemmekin viime ja tänä vuonna tuoneet yhdistystyönantajille palautteen antamisen apuvälineiksi mallipohjat, jotta keskusteluja muistettaisiin käydä ja niistä saatua tietoa voitaisiin hyödyntää myös työllistymistä edistäen. Lisää tästä sivuilla jelli.fi/tyollistaminen.

Tuoreiden tutkimustulosten (Palkkatyössä kolmannella sektorilla -julkaisu 2013) mukaan kolmannen sektorin työntekijät Suomessa kokevat työnsä laadun monilla ulottuvuuksilla heikommaksi kuin muilla sektoreilla koetaan. Tässä taustalla on monia syitä, joista varmasti vähäisin ei ole työn rahoituksen epävarmuus. Rakenteisiin ei voi aina ruohonjuuritasolta vaikuttaa ainakaan kovin nopeasti, mutta kukin voi tehdä oman osansa työelämänsä laadun parantamiseksi.

Positiivisuus ruokkii positiivisuutta. Lueskelin psykologian opintoihini liittyen perhebarometreja ja niiden mukaan parisuhdetyytyväisyyttä lisäsi se, että parisuhteen tilasta tehtiin positiivisia arviointeja. Kun kumppanille sanoo ääneen viikkosiivouksen jälkeen, että onpa meillä hyvä tiimi, niin kyllä alkaa myös enemmän siltä tuntua. Uskoisin, että sama kierre toimii myös työyhteisössä. Positiivisten asioiden esille nostaminen ja näkyväksi tekeminen tuottaa sitä, että asiat myös koetaan positiivisemmin. Haasteet ja ristiriidat tulee totta kai käsitellä ja rakentavalla palautteella on paikkansa. Työyhteisön ongelmatilanteet on kuitenkin helpompaa ratkaista, jos pohjalla on hyvä työilmapiiri, jossa kannustetaan ja tuetaan muita.

Meidän työyhteisössämme palautetta muistetaan mielestäni antaa varsin mukavasti. Sitä tulee niin arkisissa kohtaamisissa kuin virallisimmissa keskusteluissakin ja kiitoksen aiheeksikaan ei tarvita aina sen kummempaa kuin kahvinkeitto. Joulukuisessa työyhteisön kehittämispäivässämme myös saimme kirjoittaa jokainen toisillemme nimettömästi jonkin positiivisen kommentin ja uskoisin, että moni meistä laittoi paperin talteen katsoakseen sitä silloin, kun sattuu piristystä kaipaava, harmaampi päivä.

Millaisia keinoja teidän työyhteisössänne on positiivisen palautteen antamiseen ja annetaanko sitä tarpeeksi? Toiselle annettu kiitos ruokkii usein myös omaa hyvinvointia.