Asukkaat odottavat kehittämiskutsua

Tanja Saukkonen, projektikehittäjä
osallisuushanke Salli, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
 
Asukkaat haluavat antaa palautetta sosiaali- ja terveyspalveluista sekä olla mukana palvelujen kehittämistyössä. Kun vaan joku kysyy, kun vaan pyydetään mukaan palvelujen kehittämiseen. Asukkailta voi nousta palvelujen kehittämiseen näkökulmia, jotka voivat jäädä muutoin huomaamatta. Toisaalta annettu palaute voi vahvistaa käsitystä siitä, mihin suuntaan kehittämistyötä tulisi erityisesti suunnata.

”Paljoa ei kokemusta -- sote-palveluista ole, mutta suurimpana nostaisin esille ”läpipääsemisen”. Kun klo 8 aloittaa rinkuttamisen ajanvaraukseen, ei sinne välttämättä pääse läpi. Jos pääsee, niin -- kerran sain pyynnön soittaa seuraavana päivänä. Koitin soittaa -> en päässyt läpi. Ei kaikilla ole mahdollisuutta päivystää ajanvaraukseen! -- Miten palveluihin pääsee?!”

On tärkeää huomata, että kaikki annettu palaute ei suinkaan ole kehittämistoimia vaativaa, vaan asukkaat haluavat kertoa myös kiitokset toimivista palveluista ja säilyttämisen arvoisista asioista.

”Lastensuojelusta on saanut jelppiä moneen asiaan, esim. kesäduuni saattaa järjestyä, vaikka en muistanutkaan hakea minnekkään.”

”Olen käyttänyt koulukuraattorin, terveydenhoitajan, terveyskeskuksen ja hammashuollon palveluita. Palvelut ovat toimineet hyvin ja olen saanut apua kaikkiin ongelmiini”

Palautteenkeruu on termi, joka voi helposti tuoda mieleen esimerkiksi hymynaamapainikkeet, tekstiviestikyselyt tai lomakekyselyt. Näillä menetelmillä voi tavoittaa tietyn palan totuutta, mutta paljon tietoa jää myös piiloon. Kun sote-palvelujen kehittämisessä halutaan syvempään vuoropuheluun asukkaiden kanssa, kannattaa miettiä menetelmien monipuolistamista.  Yleisötilaisuudet, kansalaisraadit, asiakasraadit, kokemuskouluttajat, kehittäjäasiakkaat sekä järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ovat eräitä vuoropuhelun ja kehittämisen väyliä.

Pohjois-Karjalassa tehdyssä Siun sote -kehittämistyössä on muodostunut selkeä kuva siitä, että asukkaat haluavat kehittää sote-palveluja yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Asukkaat toivovat tähän tapojen monipuolisuutta kuten päättäjien jalkautumista asukkaiden pariin, raatityöskentelyä, nettipalautteenannon mahdollisuutta tai suullista palautteenkeruuta palvelutapahtuman yhteydessä. Olennaista on myös se, mitä saaduille palautteille tehdään, ja kuinka tehdyistä muutostoimista viestitään alueen asukkaille. Muutoin voidaan helposti ajatella ”ei ne siellä mitään kehitä”.

Asukkailta palautteen kerääminen ja kehittämistyöhön mukaan kutsuminen ovat jokseenkin uusia asioita suomalaisessa toimintakulttuurissa. Asukkaat ovat esittäneet ideoita, kuinka heitä voisi saada mukaan kehittämistyöhön. Asukkaat muun muassa toivovat, että heitä kutsuttaisiin henkilökohtaisesti mukaan esimerkiksi raatityöskentelyyn, tai että asiakas-, asukasraateihin ja kehittämistyöhön haettaisiin jäseniä avoimella haulla. Myös järjestöillä nähdään tärkeä rooli asukkaiden tavoittamisessa palvelujen kehittämistyöhön.

Tiedämme, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on kaikkien edunmukaista toimintaa. Asukkaat ja ammattilaiset voivat yhdessä – samalla puolella työskennellen – löytää tapoja kehittää ja sujuvoittaa palveluja. Toivottavasti asukkaita pyydetään mukaan sote-palvelujen kehittämiseen, sillä asukkaat odottavat soten kehittämiskutsua.

Asukasnäkökulma sote-palveluissa Pohjois-Karjalassa Palveluista ja kehittämisestä asukkaiden kanssa keskusteltiin laajasti loppuvuonna 2014 ja keväällä 2015. Asukkailta kerättiin yli 1500 palautetta sote-palveluista ja kehittämistyöstä. Palautteet kerättiin Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjä kehittävän Siun sote -hankkeen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ja Karelia amk:n sosiaali- ja terveysalan yhteistyönä. Tekstin lainaukset ja kommentit perustuvat asukkailta kerättyyn materiaaliin. Lisätietoja: www.pkssk.fi/sote