Ensimmäinen mutta jo perinteeksi muodostuva Vaivaisukkopyöräily järjestettiin Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien yhteydessä 11.7.2015.
Pyöräilyn yhteydessä järjestettiin Vaivaisukkoseminaari, joka kokosi seurakuntasalin täyteen asiasta kiinnostuneita: olihan tavoitteena pyöräillä ja esitelmöidä ainutlaatuinen suomalainen ilmiö Vaivaisukot Unescon maailman-perintökohteeksi!
Pyöräilyn ja seminaarin järjestivät Pelastakaa Vaivaisukot yhdistys, Suomen sosiaalipyöräilijöiden seura, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykset.
Itse pohdin esityksessäni Vaivaisakkuutta – ketä he ovat tämän päivän Suomessa ja mitä tiedämme Vaivaisakkana
olemisesta ja siihen liittyvistä haasteista. Pohdintaan hain sisältöä
lukemalla mökkilaiturilla kesäloman aluksi Juho Saaren kirjan
Huono-osaisuudesta, Eeva Jokisen ja Juhana Venäläisen toimittaman
teoksen Prekarisaatio ja affekti, Anu Suorannan väitöskirjan Halvennettu
työ sekä helmikuussa naisten asunnotto-muudesta väitelleen Riikka
Haahtelan ajatuksia. Oikeaan tunnelmaan pääsin havainnoimalla
härkälintuperheen elämää rannassamme: siinä rouva härkälintu opetti
13-henkistä lapsikatrastaan uimaan ja sukeltelemaan kun taas herra
härkälintu vietti laatuaikaa ylhäisessä yksinäisyydessään järvellä!
Satojen vaivaisukkojen joukossa on vain yksi Vaivaisakka, joka löytyy Soinista. Ketä ovat tämän päivän Vaivaisakat ja miten voimme heitä auttaa? Riikka Haahtelan mukaan Suomessa on n 1800 asunnotonta naista, mutta emme tiedä missä he ovat. Emme myöskään tiedä riittävästi esim nuorista huumeita käyttävistä naisista voidaksemme heitä auttaa. Tärkeää olisi tuoda keskustelun sukupuolen merkitys; sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan tutkimus tarvitsisivat sukupuolierityistä näkökulmaa; keskiarvoilla on vaikea operoida.
Luin Juho Saaren Huono-osaisuus kirjan Vaivaisakka –silmälaseilla ja löysin näkökulmaksi kotitalousrakenteen muutoksen. Saaren mukaan yksinasuminen altistaa elintason suhteen köyhyydelle ja yksinäisyyden seurauksena alemmalle elämänlaadulle. Aikaisemmin yksinasuva oli tyypillisesti työikäinen mies, tulevaisuudessa ikääntyvä nainen.
Vaivaisakkuutta löytyy siis monilta ulottuvuuksilta; ikääntyvistä yksinasuvista naisista nuoriin huumeita käyttäviin naisiin.
Miten vaivaisakkuutta voisi vähentää ja ennalta ehkäistä? Yhteiskunta on muuttunut prekaariksi, huokoiseksi jolloin nykyisen yhteiskunnan instituutiot eivät vastaa niihin haasteisiin, joita tuottaa mm tämän päivän työelämä. Prekaarin yhteiskunnan ja työelämän yksi ominaispiirre on horisontittomuus; tulevaisuuden epävarmuus.
Juho Saaren ja yleisemminkin köyhyystutkijoiden viesti on, että emme tarvitse erityistä köyhyys tai huono-osaisuuspolitiikkaa vaan yhteiskuntapolitiikkaa, joka vähentää eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden vähentäminen estää tehokkaimmin huono-osaisuuden, myös vaivaisakkuuden syntymistä. Tarvitsemme myös sukupuolierityistä tutkimusta ja toimia, jos haluamme kohdentaa palveluja ja tukea oikein ja vaikuttavasti.
Pyöräilyn yhteydessä järjestettiin Vaivaisukkoseminaari, joka kokosi seurakuntasalin täyteen asiasta kiinnostuneita: olihan tavoitteena pyöräillä ja esitelmöidä ainutlaatuinen suomalainen ilmiö Vaivaisukot Unescon maailman-perintökohteeksi!
Kehittämispäällikkö Elina Varjonen RAY:stä
ja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta
ovat innokkaita pyöräilijöitä
|
Pyöräilyn ja seminaarin järjestivät Pelastakaa Vaivaisukot yhdistys, Suomen sosiaalipyöräilijöiden seura, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykset.
Vetelin kirkon portailla |
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys kohtaa Teerijärven
Vaivaisukon
|
Satojen vaivaisukkojen joukossa on vain yksi Vaivaisakka, joka löytyy Soinista. Ketä ovat tämän päivän Vaivaisakat ja miten voimme heitä auttaa? Riikka Haahtelan mukaan Suomessa on n 1800 asunnotonta naista, mutta emme tiedä missä he ovat. Emme myöskään tiedä riittävästi esim nuorista huumeita käyttävistä naisista voidaksemme heitä auttaa. Tärkeää olisi tuoda keskustelun sukupuolen merkitys; sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan tutkimus tarvitsisivat sukupuolierityistä näkökulmaa; keskiarvoilla on vaikea operoida.
Luin Juho Saaren Huono-osaisuus kirjan Vaivaisakka –silmälaseilla ja löysin näkökulmaksi kotitalousrakenteen muutoksen. Saaren mukaan yksinasuminen altistaa elintason suhteen köyhyydelle ja yksinäisyyden seurauksena alemmalle elämänlaadulle. Aikaisemmin yksinasuva oli tyypillisesti työikäinen mies, tulevaisuudessa ikääntyvä nainen.
Vaivaisakkuutta löytyy siis monilta ulottuvuuksilta; ikääntyvistä yksinasuvista naisista nuoriin huumeita käyttäviin naisiin.
Miten vaivaisakkuutta voisi vähentää ja ennalta ehkäistä? Yhteiskunta on muuttunut prekaariksi, huokoiseksi jolloin nykyisen yhteiskunnan instituutiot eivät vastaa niihin haasteisiin, joita tuottaa mm tämän päivän työelämä. Prekaarin yhteiskunnan ja työelämän yksi ominaispiirre on horisontittomuus; tulevaisuuden epävarmuus.
Juho Saaren ja yleisemminkin köyhyystutkijoiden viesti on, että emme tarvitse erityistä köyhyys tai huono-osaisuuspolitiikkaa vaan yhteiskuntapolitiikkaa, joka vähentää eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden vähentäminen estää tehokkaimmin huono-osaisuuden, myös vaivaisakkuuden syntymistä. Tarvitsemme myös sukupuolierityistä tutkimusta ja toimia, jos haluamme kohdentaa palveluja ja tukea oikein ja vaikuttavasti.
Lisäksi tarvitaan toimia, joissa ihmisille, tässä tarkastelussa Vaivaisakoille annetaan ääni ja jossa heitä tuetaan toiminaan yhdessä omista lähtökohdistaan. Tähän työhön tarvitaan meitä kansalaisjärjestöjä ja tässä mm sosiaaliturvayhdistyksillä voi olla tärkeä ja olennainen rooli.
Lähteet:
Juho Saari: Huono-osaiset, elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla, Gummerus, 2015
Eeva Jokinen ja Juhana Venäläinen (toim :) Prekarisaatio ja affekti, Jyväskylän yliopisto, 2015
Anu Suoranta: Halvennettu työ, Vastapaino 2009
Riikka Haahtela: Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä, Tampereen yliopisto 2015
Vaivaisukkoseminaari
Elina Pajula, toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti