Palvelut digitalisoituvat – pysyvätkö käyttäjät kärryillä?

Suomessa on runsaasti tarjolla erilaisia sähköisiä viranomaispalveluja. Hyvin arkisetkin asiat kuten lääkäriajan varaaminen, vesimittarin lukeman ilmoittaminen tai junalipun ostaminen ovat siirtyneet verkkoon. Lähtökohtainen oletus on, että kansalaiset osaavat käyttää sähköisiä palveluja, ja heillä on tähän tarvittavat välineet.

Osaavatko? Tutkimusten mukaan noin 20–30 prosenttia suomalaisista kokee merkittäviä ongelmia uusien tietoteknisten palveluiden omaksumisessa; ja viidennes yli 55-vuotiaista ei hallitse tietokoneen käytön perustaitoja. Myös nuorten osaamistaso vaihtelee suuresti: osa nuorista hyödyntää teknologiaa monipuolisesti koodaten ja sisältöjä tuottaen, osa kuluttaa helppokäyttösisältöjä oppimatta niitä taitoja, joita jatko-opinnot, työelämä tai edes toimiva arkielämä edellyttävät. 

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hankkeissa, joissa edistämme osallisuutta, työllisyyttä ja monikulttuurisuutta, kohtaamme toistuvasti tilanteita, joissa asiakkaamme tarvitsevat runsaasti apua sähköisten palvelujen käytössä. Yhdessä on luotu sähköpostiosoitteita, harjoiteltu internetin käyttöä, kirjauduttu viranomaispalveluihin sekä tehty erilaisia sähköisiä hakemuksia ja selvityksiä. Joitakin asiakkaita on ohjattu tietotekniikan peruskursseille, mutta palaute näistä on usein ollut se, että lähtötaso on liian korkea ja vauhti nopea. Kun tietokone on tuntematon ja pelottavakin asia, enter-näppäimet ja selaimet muistuttavat hepreaa.

Sähköiset palvelut ovat hyvä asia, ja niitä käytetään runsaasti. Sähköisten palveluiden rinnalla on kuitenkin säilytettävä muitakin palvelumuotoja. Suuntaus ei saisi olla nykyisen kaltainen, jossa perinteisen palvelun siirtyessä verkkoon, entinen lakkautetaan, tai vanhaa tapaa käyttäviltä laskutetaan entistä korkeampia palvelumaksuja. Perusoikeuksien näkökulmasta ns digiosaaminen ei voi olla edellytys palveluiden saannille.  Moni palvelunkäyttäjä kaipaa myös kontaktia: kasvokkain kohtaamista ja keskustelua.

Digitalisaation kelkasta on helppo tippua – ja moni ei ole siellä ikinä ollutkaan. Vastuullinen digiloikka edellyttää, että kaikki pidetään kärryillä!

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 27.1.2016

 
Kirjoittajat:

Matleena Pekkanen
työhönvalmentaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Elina Pajula
toiminnanjohtaja
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Joensuussa yhdistykset tarjoavat matalan kynnyksen
atk-neuvontaa ja koulutusta: